Wiki

Sosiaalisen median tunnetuimpia ponnistuksia on Wikipedia –tietosanakirjan rakentuminen sosiaalisen yhteisön tukemana. Wikipedia on monikielinen hanke, jonka tarkoituksena on ollut luoda jatkuvasti kasvava ja käyttäjiensä tuella tarkentuva vapaasti käytettävä tietosanakirja. Wikipedia onkin saanut merkittävän roolin 252 kieliversiollaan sekä neutraalilla lähestymistavallaan tuotettuun sisältöön.

Wikipedia käyttää wikiksi kutsuttua tekniikkaa, jonka avulla sivustolla vieraileva voi muokata sen sisältöä. Myös tämä raportti on tuotettu käyttäen wiki –teknologiaa. Tämä on mahdollistanut laajan asiantuntemuksen hyödyntämistä, sekä vertaisarvioinnin jo kirjoitusvaiheessa sen sisällön suhteen.

Wikien toimitystyössä yhteisön jäsenet päättävät mikä aineisto soveltuu sen sisällöksi. Toimitustyössä, kuten missä tahansa yhteisöllisessä luovassa toiminnassa, syntyy erimielisyyksiä ja joskus jopa ilkivaltaista toimintaa. Tavoitteena on kuitenkin, että yhteistyön tuloksena vähitellen syntyy laadukkaampia artikkeleita. Myös lähdeviitteiden käyttö on suositeltavaa, koska wiki on harvoin ensisijainen tietolähde.

Wikien sisällön tekijänoikeuslisensointi on hyvin monimuotoista. Wikipedia käyttää GNU (GFDL) –lisenssiä, jolloin artikkeleita voidaan vapaasti käyttää Wikipedian sisällä. Artikkeleita ei tällöin omista kukaan, vaan ne ovat yhteisen tuottamisen tulos.

Blogi

Termin web log, lyhyemmin blogi on suoranainen johdannainen verkossa aikaisemmin esiintyneestä journal -sivustoista. Journaleista tuli blogeja siinä vaiheessa kun niitä varten kehitettiin helpokäyttöisiä julkaisutyökaluja ja standardeja tiedon tuottamiseen ja jakeluun.

Termin Blog esitti ensimmäisen kerran Jorn Barger 1997. Se viittaa verkkosivustoihin, jotka sisältävät lyhyitä artikkeleita, jotka järjestäytyvät lokin muotoon aikajärjestyksessä siten, että uusin artikkeli näkyy sivustolla aina ensimmäisenä. Useimmat blogit mahdollistavat myös lukijoiden kommentoivan artikkeleja.

Lyhyt esitysmuoto ja kommenttien lisäämisen mahdollisuus tuo verkkokirjoittamiseen suoran vuorovaikutusmahdollisuuden kirjoittajan ja yleisön välille. Myös kommenteista tulee olennainen osa blogiartikkelia usein täydentäen sitä merkittävästi. Blogit ovat myös hyvin ajankohtaisia, koska niitä päivitetään päivien, joskus tuntien väliajoin.

Jokainen artikkeli kategorisoidaan luokittelun avulla. Tämä voi tapahtua liittämällä artikkeli johonkin aihekategoriaan tai luokittelemalla se avainsanojen, tagien, avulla. Avainsanaa klikkaamalla lukija pääsee näkymään, jossa saadaan näkyviin muita artikkeleita, jotka ovat kirjoitettu samasta aiheesta. Luokittelua voidaan tehdä myös kirjoittajan tai kirjoitusajankohdan suhteen.

Linkitys muihin blogeihin on myös bloggaamisen keskeinen piirre. Tämä linkittää yksittäisen blogin muihin blogeihin, puhutaan blogosvääristä (Blogosphere). Viittaukset blogien välillä edesauttavat keskustelun ja eri näkökulmien välittymistä blogiyhteisön kesken. Viittaaminen tapahtuu permalink -linkityksen avulla suoraan kyseiseen artikkeliin.

Trackback (tai pingback) kertoo puolestaan blogin kirjoittajalle, että joku toinen viittaa hänen artikkeliinsa. Blogroll puolestaan kertoo, mitä muita blogeja kirjoittaja pitää tärkeinä, eli se toimii blogin kirjanmerkkilistauksena tai suosikkilistana.

Blogien sisältö syndikoidaan, yleensä RSS tai Atom -syötteiden avulla. Syötteeseen on koodattu tietosisältö, joka voidaan siirtää koostettuina muihin verkkopalveluihin, tai niitä voidaan lukea sähköpostinomaisesti aggregaattori -ohjelmalla. Syötteiden lukua tukevat myös uusimmat selaimet, sekä sähköpostiohjelmat, jossa artikkeleita voidaan lukea ikään kuin sähköpostiviestinä.

Uusimpina blogien muotoina toimivat kuvablogit (photo blogs), videoblogit (vlogs) ja mobiiliblogit, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen multimediaartikkelien kirjoittamisen.

Sosiaalinen kirjanmerkintä ja luokittelu avainsanojen avulla (tags)

Digitaaliseen sisältöön, on se verkkosivu tai mediatiedosto, voidaan liittää avainsana, tagi. Avainsanoilla pyritään kuvaamaan informaation sisältöä, mutta se tapahtuu ilman strukturoitua formaalia rakennetta. Tunnetuin sosiaalisen kirjanmerkinnän palvelu on del.icio.us -palvelu, johon käyttäjät voivat tallettaa mielenkiintoisia verkko-osoitteita ja merkitä ne avainsanoilla myös muille käyttäjille nähtäväksi. Avainsanan valitsemalla käyttäjän on mahdollista nähdä joko omat viittauksensa kyseiseen aihealueeseen tai koko yhteisön tuottamat merkinnät.

Avainsanamerkitseminen on muodostunut keskeiseksi toiminnoksi myös muissa verkkopalveluissa, joissa informaation määrä on suuri. Kuvanjakopalvelu Flickr, videopalvelu YouTube ja podcast -palvelu Odeo luokittelevat sisältöjään tagien avulla. Avainsanoja voivat määritellä tiedostoon ensisijaisesti tiedon lisääjä. Usein myös tiedoston tilaaja voi lisätä siihen omia avainsanojaan täydentäen ja tarkentaen tiedon luokittelua ja yleistä tavoitettavuutta.

Avainsanoista voidaan muodostaa myös avainsanapilviä (tag clouds) joka visualisoi luokitellun tiedon visuaaliseksi näkymäksi. Luokat voidaan järjestää esimerkiksi yleisimmyys järjestykseen tai ne voidaan esittää siten, että yleisimmät luokat ovat voimakkaammin visualisoitu (suuri fontti, tumma väri) kuin harvinaisemmat (pieni fontti, vaalea väri).

Informaation määrä internetissä kasvaa ekspotentiaalisesti. Tämän vuoksi tiedon indeksointi ja käyttäjien suorittama taksonomia, jota kutsutaan folksonomiaksi, tulee yhä tärkeämpään rooliin internetissä olevan tiedon saavutettavuuden ja vertaisarvioidun luotettavuuden kannalta.

Myös tieteellistä kirjoittamista pyritään verkottamaan Google Scholar –palvelun avulla. Se on hakukonesovellus, joka indeksoi tieteellisiä artikkeleita jotka ovat vapaasti saatavissa eri tiedostoformaateissa. Muita vastaavia palveluita ovat Scirus, CiteSeer ja Microsoft Windows Live Academic.

Mediajakopalvelut

Tällä hetkellä voimakkaimmin nousevia Web 2.0 -palveluita ovat medianjakopalvelut. Medianjakopalvelut mahdollistavat esimerkiksi tiedostojen, äänien, kuvien ja videon jakamisen tietoverkoissa ulkoisiin verkkopalveluihin tarjoamalla palvelintilaa ja alustan median tehokkaaseen jakamiseen.

Lähtökohtana verkkopalveluille on se, että käyttäjä voi mahdollisimman helposti saattaa mediatiedostoja yleisesti saataville ja linkitettäväksi muihin verkkopalveluihin. Tietoverkkojen nopeuden kasvu on lisännyt erityisesti datamäärältään suurien, kuten videotiedostojen levittämiseen tarkoitettujen verkkopalveluiden suosiota.

Erityisesti tiedostojen jakamisessa esille ovat nousseet tekijänoikeuskysymykset ja palveluiden kehittämien on ollut jatkuvassa vuorovaikutuksessa tietojen saatavuuden ja lainsäädännön välillä.

Mediablogit (podcasting ja vlogs)

Podcastit ovat äänitiedostoja, usein mp3-formaatissa, jotka voidaan ladata verkosta, omalle koneelle toistettavaksi, mobiiliin soittimeen tai jota voidaan kuunnella suoraan verkkopalvelusta. Podcastingin juuret ovat blogi-palveluissa joihin pyrittiin luomaan mahdollisuus äänitiedostojen välittämiseen. Kun samaan aikaan Apple julkaisi kaupallisesti menestyneen iPod -mp3 -soittimen, audiobloggaamista alettiin kutsumaan podcastingiksi. Podcastingin rinnalle on nykyisin tulossa vloggaaminen, jossa videotiedostoja tallennetaan esimerkiksi YouTube -palveluun, jossa ne ovat katsottavissa omilla kanavillaan.

Podcast tehdään tallettamalla nauhoitettu äänitiedosto verkkopalveluun, johon siihen liitetäänä viittaus RSS-tiedostolla. Podcast voidaan tilata kyseisen RSS-syötteen avulla omalle tietokoneelle tai päätelaitteeseen automaattisesti. Podcasting on saavuttanut erityistä suosiota opetuksessa, jolloin nauhoitettuja luentoja voi tilata esimerkiksi oppimisympäristön kautta jälkeenpäin referoitavaksi.

RSS ja syndikointi

RSS on julkaisumuoto, joka perustuu XML -merkintäkieleen. Sen avulla voidaan välittää tietoa informaatiosta palvelusta toiseen tai käyttäjille. Tätä kutsutaan tiedon syndikoinniksi. Sen sijaan että käyttäjä (tai toinen tietojärjestelmä) kävisi tutkimassa eri verkkopalveluita, hän voi tilata niiden tuottamaa syndikaatiotietoa, RSS -syötettä ja nähdä mitä muutoksia eri verkkopalveluihin on tullut.

RSS -syötteeseen voidaan määritellä eri tyyppistä sisältötietoa. Tyypillisimmillään se sisältää artikkelin otsikon, aihekokonaisuuden (kategoria) ja lyhennelmän artikkelin sisällöstä. Siinä on myös viittaus alkuperäiseen artikkeliin. Syötteeseen kootaan määritelty määrä sisältötietoa, esimerkiksi 10 uusinta tiedostoa tai artikkelia verkkopalvelussa.

Jotta RSS-syötettä voitaisiin hyödyntää, se täytyy käsitellä erityisellä lukuohjelmalla (feed reader) eli aggregaattorilla. Kun tämä on tehty, syöte muokataan päätelaitteesta riippuen sille käyttökelpoiseen ja luettavaan muotoon. Asiakasohjelmisto tekee määräajoin tarkistuksen syötteeseen tehdyistä muutoksista ja automaattisesti päivittää syötteen näkymän päätelaitteelle, jolloin järjestelmät tai käyttäjä näkee muutokset verkkopalveluiden sisällöissä välittömästi.

RSS -syöte on Web 2.0 palveluiden keskeinen ominaisuus, joka mahdollistaa verkkopalveluiden informaation yhdistämisen ja keinon suurien tietomäärien ajantasaiseen seuraamiseen.

Muita nousevia verkkopalvelukonsepteja

Sosiaaliset verkostotyökalut: Palveluita, jotka tarjoavat työkaluja ammatillisten tai sosiaalisten yhteisöijen verkottamiseksi keskenään. www.linkedin.com www.orkut.com www.myspace.com

Aggregointipalvelut: Palveluita, jotka koostavat informaatiota eri tietolähteistä, kuten uutispalveluista tai blogeista, ja tarjoavat niitä edelleen esimerkiksi RSS-syötteenä tai websivunäkymänä. www.digg.com www.netvibes.com www.ampparit.com

MashUps: Palveluita, jotka yhdistävät eri verkkopalveluiden tietokantojen sisältämää informaatiota uusiksi verkkopalveluiksi. www.housingmaps.com

Tiedonjäsentely: Palveluita, jotka seuraavat, suodattavat, indeksoivat ja analysoivat eri verkkopalveluiden sisältöjä ja mahdollistavat laajojen asiakokonaisuuksien kokonaisvaltaista seuraamista. www.digg.com, technorati.com, cloudalicio.us

Yhteisöllinen sisällöntuotanto: Palveluita, jotka kehittävät wiki -palveluiden ideaa antamalla työkaluja yhteisölliseen kirjoittamiseen ja sisällöntuotantoon. www.squidoo.com wikia.com 36signals.com

Toimistotyökalujen verkkoversiot: Palveluja, jotka tarjoavat työpöytäohjelmistojen käyttämistä verkkopalveluiden kanssa, esimerkiksi kirjoitus, kuvaneditointi, tai videonmuokkauspalveluita. Tuotokset ovat saatavilla yhteisöllisesti verkkopalveluiden kautta. docs.google.com stikkit.com, Buzzword, Workspace

Ideointi ja työnresursointipalvelut: Palveluita, jotka mahdollistavat idoiden levittämisen yhteisön kehittämiseksi, tai joilla voidaan jakaa suuria työtehtäviä, kuten ohjelmointia, suuren kehittäjäyhteisön tehtäväksi. www.innocentive.com , www.mturk.com