Lajityypit


Jotta erilaisia pelityyppejä voitaisiin analysoida ja tutkia, niitä on alettu jakamaan erilaisiin lajityyppeihin, eli genreihin. Vaikka pelitutkimus on jo pari vuosikymmentä kehittynyt omana tieteenalanaan, ei yhtenäistä ja kattavaa lajityyppimäärittelyä saatu sovittua. Yksittäinen peli saattaa sisältää aineksia useista lajityypeistä, joten yksiselitteisen määrittelyn tekeminen olisikin vaikeaa.

Tässä esittelen erilaisia pelityyppejä pelilehdissä yleisesti käytössä olevan lajityypittelyn avulla.

Toimintapelit:

Toimintapelit ovat ehdottomasti yleisin pelien lajityyppi. Siinä peli usein perustuu taisteluun tai jonkin ongelman suoraviivaiseen ratkaisuun. Lajityyppiin mahtuvat siis ammuskelupelien lisäksi Mario Bros. -tyyppiset tasohyppely, kauhupelit kuin hiiviskelypelit (Thief, Tenchu). Toimintapeleissä tunnuspiirteitä ovat lisäksi esineiden keräily, pelimaailman tutkiminen ja sen kanssa vuorovaikutus, ongelmanratkaisutehtävät. Pelimekaanisesti ne ovat usein hyvin yksinkertaisia, jolloin pelitapahtumiin reagoiminen on mahdollisimman nopeaa ja suoraviivaista.

Esimerkkejä: Quake, Half-Life, Counter-Strike, Spyro, Legend of Selda, Metal Gear Solid, Resident Evil, Pacman, Tetris, Sonic the hedgehog, Mario, Tomb Rider, Max Payne, Gears of War, Rainbow Six....

Taistelupelit:

Taistelupelit, eli beat'em up -pelit pohjautuvat huvipuistojen ja videopelihallien sivulta kuvattuihin taistelupeleihin, jotka olivat usein erittäin graafisia, väkivaltaisia kuvastoltaan. Pelierät ovat tyypillisesti hyvin lyhyitä, joten ne sopivat kasuaaliseen pelaamiseen. Peli tapahtuu myös rajatulla alueella, joten ne on teknisesti helppo toteuttaa myös kannettaville pelilaitteille. Kehittyneemmät modernit taistelupelit ovat saaneet ominaisuuksia muista peligenreistä, kuten strategiapeleistä.

Esimerkkejä: Dead or Alive, Tekken, Street Fighter, Heavyweight Boxing.

Seikkailupelit:

Seikkailupelit ovat eräs kaikkein vanhimpia peligenrejä. Se on saanut nimensä Colossal Cave Adventure -pelistä 1970 -luvulla, jota lyhyesti kutsuttiin lempinimellä Adventure (Seikkailu). Seikkailupeleissä painopiste ei ole huippuunsa hiotuissa reflekseissä tai toiminnallisissa elementeissä, vaan ongelmanratkaisuun ja pelien virtuaalihenkilöiden kanssa tapahtuvaan vuorovaikutukseen.

Alussa pelit olivat tekstipohjaisia tai niiden graafiset elementit olivat hyvin viitteellisiä (esimerkiksi Zork -pelisarja). Käännekohta oli 1993 julkaistu Myst, joka hyvin yksinkertaisella käyttöliittymällä ja immersiivisellä juonella aloitti visuaalisempien seikkailupelien ajan. Seikkailupelien suosio on laskenut 90-luvun loppupuolelta alkaen ja mutta sen elementtejä on siirtynyt muihin peligenreihin, kuten esimerkiksi Tomb Rider -pelimaailmassa.

Alalajeja ovat mm. tekstiseikkailut (text adventure), vuorovaikutteiset kertomukset (interactive fiction), graafiset seikkailut (graphical adventure), vuorovaikutteiset elokuvat (interactive movie), visuaaliset romaanit (visual novel, japani) ja keskustelupelit (dialog games).

Esimerkkejä: Myst, King's Quest, Dragon's Lair, Sam and Max, Law and Order, Sims.

Roolipelit:

Roolipelit pohjautuvat lauta- ja liveroolipelien pelimaailmoihin. Erityisen suuri vaikutus on ollut Dungeons & Dragons -pelisarjalla ja sen johdannaisilla, joiden pelimekaniikkaa on sovellettu hyvinkin monimuotoisiin tietokoneroolipeleihin. Tähän kuuluvat mm. pelientiteettien hahmoluokat (kuten voima- ja taikapisteet, hahmon ominaisuudet) ja peli etenee käsikirjoitettua juonta seuraten hahmoa samalla kehittäen.

Aikaisemmin roolipelit olivat esikuviensa mukaisesti vuoroperustaisia, eli pelihahmot toimivat pelissä vuorotellen. Nykyään yhä suositummaksi ovat tulleet reaaliaikaiset roolipelit, jolloin pelaamiseen on tullut yhä vahvemmin strategisia ominaisuuksia. Peligenren voi jakaa myös länsimaisiin non-lineaarisiin roolipeleihin, kuten ja japanilaisiin lineaarisiin roolipeleihin. Tähän karkeaan jakoon on toki monia poikkeuksia.

Alalajeja: toimintaroolipelit (action role-playing), taktiset roolipelit (tactical role-playing)

Esimerkkejä: Final Fantasy, Ultima, Diablo

Simulaatiopelit:

Simulaatiopeleissä pyritään simuloimaan jotain reaalimaailman toimintaa. Suosituimpia lajityyppejä ovat lentosimulaattorit, sotilassimulaattorit, avaruussimulaattorit, taloussimulaattorit ja kaupunginrakennuspelit. Lisäksi erilaiset jumalpelit (God Games), jossa pelaaja kontrolloi virtuaalista maailmaa, ovat hyvin suosittuja.

Esimerkkejä: Populous, Sim City, Spore, FreeSpace, Homeworld, Silent Hunter, Operation Flashpoint, Microsoft Flight Simulator.

Urheilupelit:

Urheilupelit ovat suosittuja erityisesti länsimaissa. Ne ovat simulaatiopelien läheisiä sukulaisia, nyt pelien tavoitteena on simuloida urheilusuoritusta tai simuloida joukkueurheilulajien strategisia aspekteja.

Esimerkkejä: Pong, NHL 200x, Need for Speed, Gran Turismo, Championship Manager

Strategiapelit:

Strategia-pelit vaativat suunnitelmallista ja taktista lähestymistapaa pelaamiseen. Pelit voivat olla vuoropohjaisia tai reaaliaikaisia, mutta useinmiten niiden tavoitteena on kerätä strategisia varantoja ja manageroida niiden käyttöä mahdollisimman tehokkaasti. Strategiapelien suosituin alalaji ovat 4X -pelit, jotka perustuvat tähän äärimmillään (eXplore, eXpand, eXploit, eXterminate)

Esimerkkejä: Civilization, Command & Conquer, Pikmin, StarCraft, Warcraft, Heroes of Might and Magic, Close Combat, Warhammer

Muita:

Masiiviset online moninpelit (toiminta, rooli tai strategiapelit verkkopeleinä) (Anarchy Online, World of Warcraft, World War II Online, PlanetSide)
Musiikki - ja partypelit (Guitar Hero, Dance Dance Revolution)
Puzzle pelit (Tetris, Peggle)
Lautapelit (Shakki, Othello, Backgammon, Mah-jongg, Go, Magic The Gathering)
Mainospelit, TV-pelit
Casual Gaming
Aikuispelit