Johdanto teemaan "mitä on sosiaalinen media?"


Viidessätoista vuodessa World Wide Web on kasvanut CERN -ydintutkimuslaitoksen fyysikoiden työkalusta maailmanlaajuiseksi tietoverkoksi jolla on miljoonia käyttäjiä. CERNin fyysikoiden Tim Berners Leen ja Robert Cailliaun alkuperäinen tarkoitus oli kehittää laitoksen tutkijoiden viestintää ja vähentää valtavaa paperin käyttöä. Merkittävää oli, että he antoivat kehittämänsä teknologian vapaaseen käyttöön ilman rojaltimaksuja.

WWW:n keskeisiä ominaisuuksia on muodostaa hypertekstin avulla toistensa kanssa vuorovaikutuksessa olevien dokumenttien tietoverkko, johon voidaan ottaa yhteys Internetin avulla. Dokumentit voivat sisältää tekstiä, kuvia ja multimediaa, sekä ne voivat sisältää nykyisin myös ohjelmallisia, interaktiivisia ominaisuuksia. Berners Leen ura on sittemmin jatkunut Internetin kehitystä ohjailevassa World Wide Web Consortiumissa (W3C) ja hän on erityisesti keskittynyt ns. semanttisen tietoverkon kehittämiseen .

Nykyisin www on palaamassa omille juurilleen sisällöntuotannon ja jakelun välineeksi. Sen kehitys oli pitkään johtamassa toiminnoiltaan monimutkaisten mutta sisällöltään staattisten verkkosivujen kehitysvaiheeseen, jossa tiedon esittäminen saattoi olla hyvin epästandardia. Samaan aikaan suurten organisaatioiden ulkopuolella oli syntymässä www:n uusi evoluutio, jota kuvataan termillä Web 2.0. Sen tavoitteena on teknisiin standardeihin tukeutuminen, helppokäyttöisyys, palveluiden yhteisöllisyys sekä palvelun dynaamisen kehittämiseen kannustava konsepti.

Web 2.0 on enemmän kuin osiensa summa. Toisaalta se on tuonut yhteen uusia verkkotyökaluja ja palvelukonsepteja, toisaalta valjastanut tehokkaampaan käyttöön tietoverkkojen mahdollistaman potentiaalin verkottamalla tietokoneiden ja informaation lisäksi myös niitä käyttävät ihmiset.

Sosiaalinen media on konsepti, joka läheisesti liittyy web 2.0 -teknologioihin ja lisää internetin mahdollisuuksia yhteisöllisen toiminnan tukemiseen.

Sosiaalista mediaa ei olla vielä tarkkaan pystytty määrittelemään. Tämä johtuu lähinnä siitä, että sitä on käsitteellistetty monen tieteenalan näkökulmasta, erityisesti tekniikan, talouden ja opetuksen näkökulmista. Se on toisaalta myös jatkuvasti kehittyvä ja monia muotoja saava ilmiö.

Muutamia yhteisiä tunnuspiirteitä sosiaaliselle medialle voidaan kuitenkin määrittää. Niistä tärkein on yhteisöllisyys ja se että sosiaalisen median palvelut tarjoavat käyttäjille mahdollisuuden kommunikoida toistensa kanssa ja jakaa informaatiota monimuotoisesti helppokäyttöisten Internet-perustaisten työkalujen avulla.

Sosiaalinen media käyttää tehokkaasti hyväksi perinteisten medioiden viestintämuotoja, mutta tekee siitä helppokäyttöistä ja yhdistää eri kommunikaatioiden muotoja tehokkaasti yhteen (verkkopäiväkirja + kommentointimahdollisuusblogi, kevyt verkkojulkaisujärjestelmä + käyttäjäyhteisölle tarjottu sisällön helppo muokattavuus wiki).

Toisin kuin perinteisissä yhteisöissä, jossa ryhmät koottiin johdetusti lisäämällä käyttäjiä järjestelmään, sosiaalisissa medioissa yhteisöt syntyvät spontaanisti rekisteröitymällä haluamaansa palveluun. Sosiaalisen medioiden palveluita on satoja tuhansia alkaen pienten harrastusryhmien ylläpitämistä keskustelualueista aina miljoonien käyttäjien tiedostojenvaihtopalveluihin.

Palveluiden elinvoiman ja suosion määrittelee se, kuinka hyvin ne soveltuvat käyttäjien tarpeisiin. Taloudellisesti kannattavia palveluita on tällä hetkellä vain muutama, suurin osa palveluista toimii vapaaehtoisvoimin - yhteisön tai yksittäisen henkilön ylläpitämänä.

Pienimuotoisena palveluiden ylläpito on edullista. Useat sosiaalisen median verkkopalvelut alkavat avoimen lähdekoodin hankkeina, jotka usein perustuvat PHP -kieliseen toteutukseen ja käyttävät tietokantapohjaista tiedon tallentamista. Koska tuotettu ohjelmakoodi on vapaasti saatavilla, se mutatoituu ja yhdistyy muissa verkkopalveluissa toteutettuun koodiin ja tällöin syntyy uusia verkkopalvelutoteutuksia.

Verkkopalveluita voidaan yhdistää myös internetin välityksellä. Tällöin puhutaan MashUps -palveluista, jotka yhdistävät verkossa vapaasti saatavilla olevaa informaatiota uusien verkkopalveluiden tuottamiseen.

Yksinkertaisimmillaan laajakin verkkopalvelu voi sijaita yksittäisellä palvelimella, mutta käyttäjämäärän kasvaessa palvelun aiheuttamaa kuormaa joudutaan jakamaan sekä palvelinteknisesti, että maantieteellisesti. Tämä aiheuttaa verkkopalvelun ylläpitämiselle kasvavia taloudellisia haasteita.

Suosituimpia sosiaalisen median verkkopalveluja (Alexa 2007) ovat YouTube (videopalvelu), MySpace (yhteisö), Orkut.com (yhteisö) sekä Wikipedia (tietosanakirja). Muita suosittuja palveluita ovat Megaupload (tiedonsiirto), Blogger (henkilökohtainen julkaiseminen), Ebay (internethuutokauppa).


C ja Y -sukupolvet

Y-sukupolvi (milleniaalit, Internet Generation) kuvaa ihmisiä, jotka ovat kasvaneet tietotekniikan kehittymisen mukana (n. 1982 - ) ja omaksuneet hyvin varhaisessa vaiheessa digitaalisen viestinnän osana normaalia päivittäistä toimintaa. Y-sukupolvi on hyvin kattavasti omaksunut tietotekniikan ja uudet viestintävälineet.

C -sukupolvi -käsite esiteltiin vuonna 2004 trendwatching.com -verkkopalvelussa ja siihen on liitetty läheisesti mm. käsitteet "creativity, content, celebrity and control". C-sukupolveen liitetään kyvykkyys kommunikoimiseen erilaisissa virtuaalisissa yhteisöissä. Sillä on taito ja mahdollisuus käyttää internetiä luovuuden kanavana ja menestyminen yhteisöissä tapahtuu osallistuvuuden ja tätä kautta saavutetun kuuluisuuden (celebrity) kautta.

C-sukupolvelle on luontevaa tuottaa sisältöjä verkkoon omaksuen erilaisia digitaalisia identiteettejä. He myös omaksuvat nopeasti uusia teknologioita, jotka edesauttavat kommunikointia niiden verkkoyhteisöiden kanssa, joihin he kuuluvat. Tyypillisiä verkkopalveluita, joihin sisältöjä tuotetaan, ovat mm. myspace.com, friendster.com, flickr.com ja youtube.com.

Vuonna 2006 yhdysvaltalainen Time -lehti valitsi vuoden henkilöksi "kaikki internetin käyttäjät". Tällä lehti halusi korostaa internetin muutosta yhteisöjen ja verkostojen verkoksi. Vaikka krittiikkiä verkkoon tuotetun sisällön laadusta onkin esitetty, on myös perinteinen sisällöntuotantoteollisuus tulossa mukaan avoimeen sisällöntuotantoon.

Verkkopalveluiden monipuolinen käyttö ei ole ainoastaan internet -sukupolven yksinoikeus, eteenkin Suomessa. Vanhempi väestö on ottanut käyttöönsä viestinnän lisäksi sähköisen asioinnin ja verkon viihdekäytön (lähde).

Toisaalta löytyy huomattava internetin kotikäyttöä vierastava ryhmä, joka voi olla jopa 30 % väestöstä. Kokonaan internetin käytöstä luopuneita tai sitä minimaalisesti käyttäviä on 8 % väestöstä. Internetin käyttö on kuitenkin luonteeltaan pysyvää: kun tarvittavat taidot on hankittu ja aloittamiskynnys ylitetty, verkon käytöstä tulee luonteva osa arkea (lähde).

Techcrunch internet -palvelun tekemän katsauksen mukaan jopa 217 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti pelaa pelejä säännöllisesti. Listan kärjessä ovat suurten internet -yritysten Yahoo ja Microsoft -pelipalvelut, jotka läheisesti liittyvät heidän yhteisöllisiin verkkopalveluihinsa.

Osallistumisen epätasa-arvo

Sosiaalisen median ongelmaksi koetaan usein käyttäjien välisen osallistumisen epätasa-arvo. Erään yleistyksen mukaan verkkopalveluihin vain 1 % tuottaa aktiivisesti sisältöjä, 9 % tuottaa satunnaisesti sisältöjä ja kommentoi niitä, ja loput ovat passiivisia käyttäjiä (reflektoi millainen esimerkiksi YouTube -käyttäjä itse olet).

external image activities_small.png
clip_image001.gif
http://niallfiles.com/public/images/forrester/activities_small.png


Aktiivisia käyttäjiä yhdistää pyrkimys ja tarve itsensä ilmaisemiseen sekä arvostuksen saaminen yhteisössä. Teknologinen kompentenssi ei ole enää aktiivisuuden este, sillä yhä suurempi osa ihmisistä osaa käyttää tietokoneita hyvin sekä työssä, että vapaa-aikana. Myös sosiaalisten medioiden verkkopalvelut ovat tyypillisesti erittäin helppokäyttöisiä.

Passiiviset käyttäjät, siis enemmistö, haluavat kuluttaa tietoa pyrikimättä sen kriittiseen arviointiin tai sen rikastamiseen. Heillä on näkemys siitä, että kaikki tarpeellinen tieto löytyy jo "netistä". Muita esteitä sisällön tuottamiselle ovat tyytyväisyys perinteiseen kommunikointiin, tietokoneella tapahtuvan itseilmaisun vierastaminen ja yksilöllisyys- ja anonymiteettikysymyksille.

Siirtyminen passiivikäyttäjästä aktiivikäyttäjäksi tapahtuu vähän kerrallaan. Kun käytössä olevat verkkopalvelut ja niiden antamiin mahdollisuuksiin tutustuminen sekä verkkoyhteisön toimintamallit aktivoivat lopulta käyttäjän sisällön tuottamiseen. Esimerkkinä Suomeen on syntynyt spontaanisti valtava käsityöharrastajien [[|blogiyhteisö]], joka esittelee ja kommentoi harrastuksen tuloksia aktiivisesti käsityöblogien avulla.

Uusimpiin sosiaalisen median trendeihin voi käydä tutustumassa osoitteessa http://mashable.com/, jossa voi saada käsityksen teknologiakehityksen valtavasta nopeudesta ja innovatiivisuudesta