Sosiaalinen media

Palveluohjelmistoja, joissa käyttäjät tuottavat toisille käyttäjille informaatiota tai palveluita, kutsutaan sosiaaliseksi mediaksi. Käsite viittaa toisaalta informaation jakamiseen ja siihen liittyvään yhteisöllisyyteen ja kanssakäymiseen. Lisäksi se kytkeytyy läheisesti Web 2.0 -teknologioihin ja niihin kuuluvat mm. blogit, keskustelupalstat, wikit ja medianjakopalvelut.

Sosiaaliset mediat toimivat yleisesti vapaasti hyödynnettävillä alustoilla, sillä yhteisöllisen luonteensa vuoksi käyttäjät etsivät itselleen sopivimpia palveluita sosiaalisen suosittelun kautta. Sosiaalisissa medioissa on sisäänrakennettuna yleensä kolme piirrettä: ne mahdollistavat käyttäjien välisen viestinnän toistensa kanssa, ne tarjoavat mahdollisuuden palautteen antamisen tuotettuun sisältöön ja mahdollistavat sosiaalisten verkostojen syntymisen ja työkalut niiden ylläpitämiseksi (Stowe Boyd 2003).

Sosiaalinen media mahdollistaa yhteisöllisen tiedon rakentamisen. Se tarjoaa myös kattavia alustaratkaisuja sosiaalisten yhteisöjen kommunikointiin, yhteistyöverkostojen rakentamiseen ja julkaisemiseen. Käyttäjät hyötyvät muiden sosiaalisesta ja yhteisöorientoituneesta toiminnasta.

http://darmano.typepad.com/logic_emotion/images/viz_net.gif
http://darmano.typepad.com/logic_emotion/images/viz_net.gif

Kuva suurempana.

Sosiaalinen media mahdollistaa erilaisten toimintamallien valjastamisen tiedon rakentamiseen. Suosituimpia sosiaalisista ohjelmistoista opetuksen kontekstissa ovat olleet blogit, wikit ja sosiaalinen kirjanmerkkaus. Samaan aikaan niiden rinnalle on noussut uusia teknologioita, joiden avulla oppimista voidaan rikastuttaa ja tukea, esimerkiksi tuotetun sisällön syndikointi, joka mahdollistaa tiedon organisoinnin ja jäsentämisen eri ohjelmistojen ja lähteiden kesken. Viestintä on kehittymässä tekstiorientoituneesta sisällöstä kohti monimediaisuutta ääni-, kuva- ja videojakopalveluiden avulla. Paikannusteknologia ja kontekstitietoisuus tuovat uusia näkökulmia myös mobiiliin oppiseen (mLearning ja uLearning).

Kuinka verkostoissa oleva tieto on löydettävissä käyttäjälle oikeaan aikaan, oikeassa muodossa? Aiemmin, kun tietoa oli tietoverkossa näennäisesti rajallinen määrä, ongelmaa lähestyttiin indeksoimalla ja määrittelemällä sisällölle monimuotoisia metadata -määritteitä (esimerkiksi dublin core - ja learning object metadata määritteet). Indeksointi on osoittautunut tieton määrään nähden riittämättömäksi lähestymistavaksi, ja metadata liian monimutkaiseksi sisällöntuottajan kannalta.

Uudet lähestymistavat ekspotentiaalisesti kasvavan verkostoituvan sisällön hallitsemiseksi ovat semanttisen webin menetelmien käyttöönottaminen, jossa dokumenttien muoto pyritään muokkaamaan sellaiseksi, että asiakasohjelmistot voivat etsiä niitä data-avaruudesta. Toinen vaihtoehto on luottaa sosiaalisiin suositusjärjestelmiin, jossa merkityksellinen tieto löytyy käyttäjän verkostoista ja verkostoitumistyökaluista, joita hän käyttää. Tässä tehokkaana työkaluna on käyttäjien itse merkitsemät tagit (luokat) ja tag cloud (luokkapilvet), joissa suosituimmat merkityt informaatiosisällöt saadaan nostettua informaatiokohinasta esiin.

Web 2.0

Web 2.0 pidetään World Wide Webin toisena kehitysvaiheena. Sen tyypillisimpiä piirteitä ovat siirtyminen staattisesta sivustoista dynaamisiin, jatkuvasti kehittyviin ja erilaisiin käyttötarkoituksiin muotoutuviin, sisältöihin ja yhteisöllinen lähestymistapa sisällön tuottamiseen ja jakeluun. Ilmiön taustalla on vahvasti Open Source -liike, jossa tietokoneohjelmistoja on tuotettu yhteisöllisesti jo pitkään. Open Source liikkeen tavoitteena on tuottaa kaikille avoimen, yhteisöllisen kehitystyön avulla laadukkaampia ohjelmia.

The concept of "Web 2.0" began with a conference brainstorming session between O'Reilly and MediaLive International. Dale Dougherty, web pioneer and O'Reilly VP, noted that far from having "crashed", the web was more important than ever, with exciting new applications and sites popping up with surprising regularity. What's more, the companies that had survived the collapse seemed to have some things in common. Could it be that the dot-com collapse marked some kind of turning point for the web, such that a call to action such as "Web 2.0" might make sense? We agreed that it did, and so the Web 2.0 Conference was born."

http://www.oreillynet.com/pub/a/oreilly/tim/news/2005/09/30/what-is-web-20.html


external image 47674175_6886af3e57_o.png
clip_image005.jpg
http://farm1.static.flickr.com/28/47674175_6886af3e57_o.png


Teknisesti Web 2.0 sisältää palvelinsovelluksia, sisällön syndikoinnin rajapintoja, viestiprotokollia ja standardeihin pohjautuvia selaimia. Keskeisiin Web 2.0 -teknologioihin kuuluvat RDF (Resource Description Framework), OWL (Web Ontology Language), RSS (Really Simple Syndication) ja AJAX (Asynchronous JavaScript and XML). Web 2.0 palveluissa sisältö ja ulkoasu erotetaan toisistaan. Ulkoasu voidaan muotoilla päätelaitekohtaisesti (esim. työasemalle ja mobiililaitteelle erikseen) CSS -kielen avulla. Sisällöllisesti keskeisiä avainsanoja ovat kollektiivisen tietämyksen hyödyntäminen, käyttäjien hyväksyminen mukaan kehitystyöhön sekä sosiaalisten yhteisöjen ympärille luodut palvelut.

Keskeisiä piirteitä web 2.0 -palveluille ovat lisäksi sisällön dynaamisuus ja kaksisuuntaisuus, sen siirrettävyys muihin palveluihin ja se että ne ovat käytettävissä www-selaimen avulla.

Nomura Research Institute (NRI), japanilainen itsenäinen tutkimusyhtiö, ennustaa Web 2.0:n kehittyvän kohti "Lifelog"eja, joihin käyttäjän on mahdollista tallentaa yksityiskohtaisia merkintöjä toiminnoistaan eri mediavälineiden ja sensoreiden avulla. Tähän kehitykseen liittyy keskeisesti mobiiliverkkojen ja -päätelaitteiden kehittyminen, sekä sisällöntuotannon painopisteen siirtymiseen henkilökohtaisten sisältöjen tallentamiseen. Lifelogit toimivat myös digitaalisina kirjanmerkkeinä yhteisöille ja yrityksille, jotka voivat verkottua keskenään ja tarjota palveluita ja sisältöä paremmin kohdennettuna (vrt. nykyiset verkostoitumistyökalut, kuten Skype, MS Live Messenger, tai kohdennetut mainospalvelut, kuten Google Addsense).

external image 061110.gif
clip_image006.gif
http://www.nri.co.jp/english/news/2006/061110/061110.gif


Sosiaalinen/yhteisöllinen web

Sosiaaliseen webiin liittyy läheisesti käsite informaatioyhteiskunta, jossa informaation tuottamisella, jakelulla ja käsittelyllä on suuri merkitys taloudessa ja kulttuurissa.

external image Future_of_Media_Strategic_Framework.jpg
clip_image007.gif
http://www.masternewmedia.org/images/Future_of_media_strategic_framework_map_550.gif


Sosiaalisella medialla on monta muotoa. Yhteisöllinen sisältöjen ja kokemusten välittäminen voidaan tehdä kokonaisvaltaisesti eri ohjelmistoja ja mediamuotoja hyväksikäyttäen. Sosiaalisen yhteisön jäsenet voivat käyttää useita työkaluja eri medioiden, kuten tekstin, kuvan, videon jä äänen välittämiseksi yhteisölle.

Tyypillisiä työkaluja yhteisön toiminnan synnyttämiseksi ja tukemiseksi ovat keskusteluryhmät, blogi-kirjoittaminen, kuvien tai videoiden jakaminen. Sosiaalisen median keskeiseen työkaluvalikoimaan kuuluu tuotetun sisällön kommentointiin liittyvät työkalut, sekä sisällön syndikointi, eli julkaisu, muiden yhteisöllisten verkkopalveluiden käyttöön. Käyttäjät voivat myös koostaa henkilökohtaisia mediamaisemia aggregoimalla, eli koostamalla eri verkkopalveluista syntyneitä syötteitä aggregointisovelluksilla tai verkkopalveluilla kuten Netvibes.

Keskeisiä sosiaalisen median muotoja ja palveluita