Sosiaalisen median termejä ja teknologioita:


eXtensible Markup Language (XML) on kuvauskieli tiedon esittämiselle ja kuvaamiselle. XML -kieli on tarkoitettu digitaaliseen tiedonvälitykseen järjestelmien välillä ja dokumenttien tallentamiseen. XML -kielessä kuvataan tiedon rakenne ilman ennalta määrättyjä muotoiluja tiedon esittämiseksi. Sisällön esittämisellä XML -muodossa on useita etuja. Se tekee siitä yhdenmukaista, helpottaa sen löydettävyyttä ja mahdollistaa monikanavajulkaisemisen.

Rich Site Summary, RDF Site Summary tai Really Simple Syndication (RSS) ovat joukko web-syötestandardeja, joita käytetään usein päivitetyn digitaalisen sisällön julkaisemiseen. RSS-sisältö määritellään XML-kielellä ja erityinen lukijaohjelma, aggregaattori, kääntää XML-tiedoston käyttäjälle tarkoituksenmukaiseen muotoon.

Resource Description Framework (RDF) on standardoitu tietomalli, joka on kehitetty metatiedon esittämiseen tietokoneiden ymmärtämässä muodossa. Web Ontology Language (OWL) on toistaiseksi vähän käytetty kieli, jolla WWW-sivuille voidaan antaa merkityksiä (ontologia). OWL on laajennus RDF-kuvauskieleen.

Cascading Style Sheets (CSS) eli kaskaadiset tyyliohjeet ovat ohjejärjestelmä jolla dokumentille voidaan määritellä useita tyyliohjeita muodostamaan eri päätelaitteilla esitettäviä ulkoasuja. Ne siis ehdottavat www-selaimelle kuinka dokumentti tulisi esittää. Säännöt eivät ole ehdottomia, vaan ne voidaan tarvittaessa jättää noudattamatta. Vastaanottaja voi myös luoda omia sääntöjään tiedon esittämiselle, jolloin verkkopalveluun määritellyt tyylitiedot voidaan ohittaa (personoidut käyttöliittymänäkymät).

Asynchronous JavaScript and XML (AJAX) on joukko teknologioita, joiden keskeistä toimintoja ovat palvelukutsujen lähettäminen palvelimelle ilman, että sivua ladataan uudelleen, sekä XML-dokumenttien jäsentäminen ja käyttäminen. Ajaxiin kuuluvat keskeisesti standardoitu XHTML- ja CSS-pohjainen esitys, Document Object Modelin (DOM) avulla tapahtuva dynaaminen esittäminen ja vuorovaikutus, tietojen välitys ja käsittely XML:n ja XSLT:n avulla, asynkroninen tiedon haku XMLHttpRequest-toiminnon avulla, sekä JavaScriptin käyttö kaiken edellä kuvatun yhdistämiseksi.

Application programming interface (API) on sovellusrajapinta, jolla eri ohjelmat voivat tehdä pyyntöjä ja vaihtaa tietoja keskenään. Näitä käytetään laajasti hyväksi MashUp -palveluissa, jotka yhdistävät useita Web 2.0 -palveluita keskenään yhdistäen niiden tietosisältöjä luoden uusia palveluita. Useat verkkopalvelut (Google, Yahoo, BBC) ovat avaneet sovellusrajapintojaan, jolloin käyttäjät voivat tehdä omia näkymiään verkkopalveluiden sisältöön.

Structured Query Language (SQL) on standardoitu kyselykieli, jolla tietokantaa voidaan hallita. Yleisin web-palveluiden käyttämä tietokanta on ruotsalais-suomalainen MySQL, joka on saatavissa GNU GPL -lisenssillä. MySQL on sovellusrajapinta useimmille ohjelmointikielille, joka tekee siitä erittäin suositun.

PHP: Hypertext Preprocessor (PHP) on ohjelmointikieli, joka on tarkoitettu dynaamisten web-sivujen luomiseen. Sen lisäksi siinä on laaja luokkakirjasto ja sovellusrajapintoja kehittyneiden verkkosivujen hallitsemiseen. PHP:llä on toteutettu mm. Wikipedia (MediaWiki -ohjelmisto) ja useat keskustelufoorumit (phpBB).

Apache HTTP Server (Apache) on avoimeen lähdekoodiin perustuva HTTP -palvelinohjelma, joka on saatavilla useimmille käyttöjärjestelmille. Ohjelmisto on räätälöitävissä moduleilla (mod_perl, mod_log_mysql...) jotka mahdollistavat palvelimen räätälöinnin tarpeen mukaan. Toinen suosittu HTTP -palvelinohjelmisto on Microsoftin Internet Information Services (ISS).

LAMP (Linux, Apache, MySQL, PHP) on kokoelma avoimen lähdekoodin ohjelmia (ks. yllä), joka mahdollistaa www-palvelimen perustamisen ja tukee dynaamisia verkkosivuja. Windows -ympäristöön on olemassa vastaava ohjelmistokokoelma WAMP.

Rich Internet applications (RIA) ovat verkkopalveluita, jotka pyrkivät tarjoamaan perinteisten työpöytäohjelmistojen ominaiduudet ja toiminnallusuudet. Tällöin ohjelmiston käyttöliittymän toiminnot tapahtuvat www-selaimessa, mutta tiedonkäsittely tehdään internetyhteyden välityksellä verkkopalvelussa (application server). Palveluita toteutetaan esimerkiksi Adoben Flash ja Microsoftin Silverlight -teknologoiden avulla.

Metadata, eli kuvailutieto, voi viitata sekä informaatioon objektina (resource) tai sen sisältämään tietoon (content). Metadata voi olla hallinnollista, määrittävää tai kuvailevaa. Metatiedot helpottavat tietojärjestelmien välisiä tiedonsiirtoja ja mahdollistaa eri lähteissä sijaitsevan tiedon yhdistämisen. Osa metatiedosta voidaan tuottaa automaattisesti (tiedoston nimi, luontipäivämäärä, tallentaja), osa täytyy käyttäjän yhdistää tietoon manuaalisesti. Yleisiä metatietomäärittelyjä ovat Dublin Core ja OWL. Opetusalan metatietomäärittelynä on yleistymässä LOM (Learning Object Metadata). Suomessa on kehitetty omaa FinnMeta -kuvailutietomallia.

Tag (avainsana) tarkoitetaan kuvausta, jolla käyttäjä voi merkitä informaatiota, kuten verkkosivuston, valokuvan tai videoleikkeen. Kukin käyttäjä voi käyttää haluamiaan avainsanoja sisällön kuvaamiseen ja niistä voidaan muodostaa avainsanapilvi, jonka avulla suosituimmat hakusanat on helppo visualisoida myöhempää käyttöä varten. Avainsanamerkitsemistä käytetään laajasti sosiaalisen median verkkopalveluissa, esimerkiksi del.icio.us -kirjanmerkkipalvelussa tai YouTube -videopalvelussa.