"Sosiaalinen media kuvaa vuorovaikutteista mediaympäristöä, jossa kaikki osallistujat saman aikaisesti vastaanottavat informaatiota ja käsittelevät ja tuottavat sitä muiden käytettäväksi. Sosiaalisen mediaympäristön hyödyllisyys osallistujille on suoraan verrannollinen osallistuvien toimijoiden määrään", määriteltiin Helsingin yliopiston **Konfabulaari 2006** -tapaamisessa.

Keskeisesti käsite liitetään teknologisesta näkökulmasta työkaluihin, kuten wikeihin, blogeihin, pikaviestimiin, tageihin (käyttäjäperustaiseen tiedon luokitteluun), verkostoitumistyökaluihin ja uutissyötteisiin. Verkon sosiaalistumisesta on tulossa jopa elinehto sen eloonjäämistaistelussa, sillä tiedon määrän kasvaessa ekspotentiaalisesti, sen jäsentelyä ja merkityksellisyyden arvioinnissa voivat toimia tehokkaasti vain verkostot ja niiden muodostama parviäly, joka suodattaa merkityksellistä tietoa merkityksettömästä.

Tiedon visualisoituessa nykyiset hakupalvelut saattavatkin siirtyä jäsentämään raakadatan sijasta käyttäjäverkostojen tuottamia tuloksia, folksonomia. Tuloksena syntyvä tieto on sumeaa, sillä verkostoissa leviävät meemit ja myös disinformaatio vaativat vastaanottajalta lähdekritiikkiä ja medialukutaitoa eri määrässä kuin perinteisissä medioissa. Merkityksellisen tiedon löytämisessä yhä suurempi merkitys on kehittyneissä hakukonejärjestelmissä sekä sosiaalisessa kirjanmerkitsemisessä, jossa käyttäjät itse jäsentävät ja kommentoivat verkon sisältöä tagien ja folksomoiden avulla kuvaillen ja kommentoiden samalla sivujen relevanssia ja laatua.

Verkostot eivät kuitenkaan synny itsestään ja uuteen verkkokulttuuriin kuuluu, että verkostoja ei enää synnytetä keinotekoisesti, vaan ne syntyvät spontaanisti yhteisen mielenkiinnonkohteen ympärille. Syntyy itseään vahvistavia verkostoja (empowering networks) jotka lisääntyneen kanssakäymisen ja yhteistyön avulla voivat lisätä tietoverkkojen käyttämisen tehokkuutta.
Eri maat ovat kytkeytyneitä eri verkostoihin. Suomessa yhteisöt toimivat esimerkiksi city.fi ja irc-galleria.fi -palveluissa. Maailmalla verkostoja kuvataan tässä artikkelissa.

Kuva.
external image Picture%20360.jpg

Käyttäjän identiteetit/intressit

Maailmassa on tällä hetkellä yli 70 miljoonaa blogia (Tehcnorati 2007), ja määrä kasvaa arviolta 120 000 blogilla joka päivä. Blogit ovat eräänlainen verkkopäiväkirja, jolla on kuitenkin sosiaalinen rooli. Blogit ovat suosittuja, koska niitä on helppo linkittää keskenään ja se mahdollistaa kaksisuuntaisen kommunikoinnin sitä lukevien välillä. Blogi onkin osa verkkoidentiteetin rakentamista.

Verkkoidentiteettiä jatketaan myös muilla verkkopalveluilla. Käyttäjällä saattaa olla henkilökohtainen kotisivu MySpacessa, hän jakaa kuvia Flickr -palvelussa, videoita YouTube -palveluissa, kuuluu sosiaalisiin verkostoihin Orkut tai LinkedIn -yhteisöissä jne. Tästä kokonaisuudesta syntyy hänen verkkoidentiteettinsä, jolla hänen toimintaansa voidaan arvottaa.
external image ss.jpg
Yksittäisellä käyttäjällä saattaa olla useampia verkkoidentiteettejä, joita käytetään tarpeen mukaan eri käyttöyhteyksissä. Samalla voidaan häivyttää tarvittaessa omaa persoonallisuutta ja vapauttaa näin verkkopersoonallisuus toimimaan vapaammin eri yhteisöissä. Tämä tarkoittaa, että käyttäjällä on kenties työminänsä (työsähköposti ja siihen liittyvät verkkopalvelut), vapaa-ajan rooli (kotisähköposti, kodin käyttämät verkkopalvelut), verkkokaupankäyntiin liittyvä minuus, verkkopelejä pelaava pelihahmo/avatar jne. Näillä verkkoidentiteeteillä saattaa olla omat sosiaalisen median työkaluvalikoimat, niiden vaatiman tarpeen mukaan. Sama käyttäjä saattaa osallistua esimerkiksi usean blogin kirjoittamiseen eri verkkoidentiteeteillä.

Verkostossa on viisaus

Yksi Web 2.0:n iskulauseista on kollektiivisen älyn valjastaminen. ”Parviäly” eli joukkotietämys (swarm intelligence) tietoverkoissa on verkonkäyttäjien spontaania järjestäytymistä. Verkostoissa toimivien ihmisten, teoreettisemmin itseohjautuvien agenttien, välistä Internetissä tapahtuvaa kollektiivista toimintaa jossa yhdistetään rajallisia resursseja mahdollisimman tehokkaalla tavalla.
http://static.howstuffworks.com/gif/myspace-networking.jpg
http://static.howstuffworks.com/gif/myspace-networking.jpg

Kuvan lähde: http://static.howstuffworks.com/gif/myspace-networking.jpg

Taustateorian mukaan parvimallissa sosiaaliset yhteisöt rakentuvat agenteista, jotka ovat vuorovaikutuksessa toistensa ja ympäristönsä kanssa. Vaikka agenttien käyttäytymistä ei hallita keskitetysti, agenttien välisistä paikallisista vuorovaikutuksista kehkeytyy globaaleja käyttäytymismalleja. Luonnon esimerkkejä parviälykkäistä järjestelmistä ovat mm. muurahaisyhdyskunnat ja lintujen, kalojen ja monien nisäkkäiden käyttäytyminen parvissa ja laumoissa.

Parvia syntyy verkossa täysin spontaanisti, usein jonkun konkreettisen ilmiön tai meemin ympärille. Ihmisillä on yhteinen kiinnostuksen kohde tai ongelma, jota ryhmä alkaa yhteistyössä ratkaisemaan. Verkostossa vallitsee usein kaaos, mutta itseohjautuvana se suuntaa lopulta kohti haluttua kollektiivista päämäärää. Toiminta on myös usein hyvin motivoitunutta, sillä samanhenkisten toiminta ruokkii verkoston jäsenten toimintaa positiivisella takaisinkytkennällä. Parvet eivät tarvitse keskitettyä johtoa, toiminnan koordinointia tai organisointia. Parven jäsenet löytävät nopeasti oman roolinsa ja parven tehokkuuden kannalta suuri koko on suuri etu.

Sosiaalista verkostoitumista, esimerkiksi Open Source -liikkeessä, tapahtuu jo laajasti. Parviäly -ilmiössä kysymys on kuitenkin spontaanimmasta verkostojen muodostumisesta, jossa harvoin syntyy todellisia henkilökohtaisia kontakteja toimijoiden välillä ja yhteistyö usein saa luonnollisen päätöksen kohdeongelman ratkettua. Ihmiset siirtyvät uusiin parviin ratkaisemaan uusia ongelmia.


Sosiaalisen median muodot

Tässä raportissa käytetään Webware -verkkopalvelun jaottelua verkkopalvelujen kategorisointiin:
  • Selaaminen/Browsing (web browsers, extensions, widgets, and security)
  • Viestintä/Communications (e-mail, chat, VOIP)
  • Yhteisöt/Community (social networks, groups)
  • Tieto/aineisto/Data(search, storage, backup, sharing, and sync)
  • Viihde/Entertainment (games and contests)
  • Media (audio, video, photo)
  • Mobiili/Mobile (portable utilities and apps)
  • Tuottavuus/Productivity (apps, business tools, commerce, online stores)
  • JulkaiseminenPublishing (blogging, Web content, design tools)
  • Viittaukset/Reference (mapping, reference works, blogs, content sites, and education)

Merkittäviä verkkopalveluita löytyy listattuna mm. http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_social_networking_websites