Mobiililaitteet

Sosiaalisen median sovellukset sopivat tyypillisimmillään erinomaisesti mobiililaitteissa käytettäväksi. Koska sisältö ja ulkoasu ovat web 2.0 palveluissa eroteltu toisistaan, sisällön tuottaminen ja sen muokkaaminen mobiililaitteella katsottavaksi on yleisesti helppoa.

Myös se, että palvelut ovat usein tietokantapohjaisia, voi mobiilipääte toimia suhteessa palveluun puhtaasti käyttöliittymänä syöttäen siihen sisältöä ja vastaanottaen palvelusta saatavaa tietoa.

Jos palvelusta on saatavilla RSS-syöte, se voidaan koota puhelimelle joko suoraan tai aggregointipalvelun kautta. Näin tiedon koostaminen voi tapahtua aika- ja paikkariippumattomasti.

Mobiilipäätelaitteiden ominaisuudet ovat myös kehittymässä voimakkaasti. Puhelimien tiedonsiirtonopeudet ovat kasvamassa 3G -verkon ja WLAN -yhteyksien myötä. Myös puhelinten suorituskapasiteetti, käyttöliittymä ja ohjelmalliset ominaisuudet monipuolistuvat ja ne saavat yhä enemmän tietokonemaisia ominaisuuksia.

Web 2.0 -konseptin kannalta merkittävät standardit (esimerkiksi ajax, java, flash, rss) tulevat asteittain mobiilipäätelaitteiden ohjelmistoihin (mm. Opera -mobiiliselain) ja kehittyneitäkin verkkopalveluita voidaan versioida niille ottaen huomioon kulloisenkin päätelaitteen rajoitukset. Tästä esimerkkinä on Applen iPhone -päätelaitteelle suunniteltu käyttäjärajapinta YouTube -palveluun. Apple on avannut myös puhelimen toimintoja nimen omaan selaimella suoritettavien applikaatioiden suuntaan, jolloin ne noudattavat edellä mainittuja periaatteita.

Myös päätelaitteiden multimediaominaisuudet kehittyvät voimakkaasti. Niillä voidaan tyypillisesti tallettaa ääntä, kuvaa ja videokuvaa edelleen lähetettäväksi verkkopalveluihin. Mm. Flickr ja YouTube tarjoavat jo rajapinnan kuva- ja videotiedostojen lähettämiseksi suoraan palveluihinsa jossa ne ovat edelleen prosessoitavissa tarpeen mukaan. Tämä mahdollistaa esimerkiksi lähes reaaliaikaisen eportfolion tekemisen, jota opettaja voi seurata rss-syötteen avulla.

Mobiililaitteden käyttöliittymät tulevat kehittymään myös vastaamaan kehittyvien verkkopalveluiden hyödyntämistä. Always online -konsepti, jota puhelinvalmistajat ovat edistämässä mahdollistaa eri verkkoja käyttäen päätelaitteen olevan jatkuvasti yhteydessä verkkopalveluihin ja tällöin lähestytään jo ubiikkeja, jatkuvasti läsnäolevia palveluita, jolloin palvelussa oleva informaatio on prosessoitavissa reaaliaikaisesti.

Mobiililaitteille spesifisti suunnitellut ohjelmistot (jaiku, google search, mobile widgets, mobile ajax) rakentuvat toistaiseksi vahvasti rss-syötteiden välittämiseen, jolloin siirrettävä datamäärä verkkopalvelusta päätelaitteelle voidaan minimoida. Tarvittaessa ohjelmisto mahdollistaa teksti tai multimediamuodossa olevan tiedoston lataamisen tai streamaamisen laitteelle. Näiden ohjelmistojen kaksisuuntaiset ja yhteisön toimintaa tukevat toiminnot ovat kuitenkin vielä kehittymättömiä. Tämä näkyy mm. mobiilien pikaviestinohjelmistojen toiminnallisuuksien kehittymättömyydessä. Osin ongelmat ovat käyttöliittymissä ja siinä, että viestintä tapahtuu mobiililaitteelle sopimattomasti tekstinsyöttämisellä, eikä esimerkiksi ääntä ja/tai kuvaa välittäen.