Prosessikäsikirjoittaminen

Hahmottelen seuraavassa helppoa tapaa tehdä prosessikäsikirjoitus. Prosessikäsikirjoittaminen sopii hyvin esimerkiksi opetukseen tarkoitettujen, tai oppilastyönä tehtävien video-ohjelmien käsikirjoittamisen menetelmäksi. Se on helppo hahmottaa, nopea toteuttaa ja sillä saadaan tehokkaasti lyhyessä ajassa tuotettua pitkiäkin ohjelmia. Prosessin apuvälineenä voi käyttää esimerkiksi Powerpoint -ohjelmaa, mutta erityisesti ryhmätöissä työtä voidaan jakaa esimerkiksi Google Docsin työkaluja käyttäen.

Erityisesti ideointivaiheessa ja ohjelman rakennetta suunniteltaessa miellekarttojen (mindmap) tekeminen on hyödyllistä. Sen voi tehdä ja dokumentoida esimerkiksi fläppitaululle, mutta sähköisesti se onnistuu myös Mindomo -verkkopalvelussa.

1. Mitä, kenelle, miten?

Prosessi aloitetaan miettimällä aihetta. Mitä ja mistä aiheesta halutaan video-ohjelman kertovan. Otetaan mukaan kohderyhmä. Mitä asioita tälle kohderyhmälle tarvitsee asiasta kertoa? Mitkä tyylikeinot ovat tehokkaita k.o. kohderyhmälle, tarvitaanko asiantuntijahaastatteluja, demonstraatioita, kaavioita jne.

2. Synopsis

Kirjoitetaan edellisen pohjalta n. A4 pituinen synopsis, johon kirjataan edellisessä työvaiheessa esille nousseet asiat kertovaan muotoon. Tämä dokumentti selventää työryhmälle tehtävän ohjelman tavoitteet ja raamittaa ne resurssit joita sen toteuttaminen vaatii.

3. Rakenne


Mietitään ohjelman rakenne. Mitä pitää kertoa, missä järjestyksessä? Tässä hyvänä apukeinona ovat powerpoint -ohjelma tai miellekartta. Kirjoitetaan otsikoiksi keskeisiä sisältöjä, niiden suhdetta toisiinsa. Missä käsitteitä voi yhdistää, missä järjestyksessä ne on hyvä esittää? Jotkin prosessit ovat suoraviivaisia, toiset abstrakteja.
Yläkäsitteiden alle rakennetaan asiakokonaisuuksia, joita siitä on tarve esittää. "Puretaan kaasutin" jaetaan pienemmiksi työvaiheiksi sen mukaan mitä on tarkoituksenmukaista kohderyhmälle esittää.

Syntyy ohjelman rakenne, joka pitkälle kuvaa sitä, miltä ohjelma näyttää. Tässä työvaiheessa voidaan käsikirjoitusta kommentoida asiantuntijoilla ja/tai kohderyhnmällä. Onko siinä kaikki tarpeellinen sisältö.

4. Tarinan kirjoittaminen


Kirjoitetaan em. rakenne tarinan muotoon. Syntyy käsikirjoitus. Kirjoitetaan selostusteksti, raamitetaan esimerkiksi haastatteluista esille haluttavat asiat, asiantuntijalausunnot ysm. Nämä sisällöt usein tiedetään etukäteen ja voidaan sisällytää jo käsikirjoitukseen. Samalla voidaan hahmotella ohjelman pituuta suhteessa selostusteksti, haastatteluiden suhteen. Jos asioita kerrotaan pelkästään kuvallisesti, niin tämä kirjoitetaan myös tarinaan ja arvioidaan siihen k.o. toiminnan kesto, jotta ohjelman aika voidaan hahmottaa selkeämmin.

5. Kuvakäsikirjoitus / kuvaussuunnitelma


Käsikirjoituksen perusteella tehdään kuva/kuvaussuunnitelma. Koska käsikirjoittamisen yhteydessä on syntynyt ohjelmaan selkeä rakenne ja kesto, voidaan kulloiseenkin käsikirjoituksen kohtaan liittää kuvasuunnitelma: mitä kuvia pitää ottaa, mitä valokuvia, kaavioita, tekstejä, kuinka paljon, millainen niiden kesto on. Mitä haastatteluita pitää tehdä, mitä kysytään, miten pitkä vastaus halutaan käyttää jne. Selostustekstin äänitys tehdään käsikirjoituksen pohjalta, teksti muokataan tarvittaessa kieleltään sujuvaan muotoon, jos se on liian asiatyylistä. Työvaihe säästää valtavasti työtä kuvausvaiheessa kun on tiedossa etukäteen kuvien tarve - turhaa työtä tehdään minimaalisesti.

6. Editointi


Editointi tehdään kuvakäsikirjoituksen mukaisesti. Editointivaiheessa usein tulee esille käsikirjoitusvaiheessa havaitsematta jääneet kohtausten kestoon ja kuvarytmiin liittyvät muutokset. Ohjelman runko on kuitenkin helppo editoida kun tarvittava kuvamateriaali on suunnitelmallisesti kuvattu. Ohjelma kannattaa katsotuttaa asiantuntijalla/kohderyhmällä ennen ohjelman lopullista valmistumista ja tehdä siihen tarvittavat muutokset.

Kehittämisideoita ja kritiikkiä prosessikäsikirjoittamisen kehittämiseksi voit lähettää pekka.ranta £ uef.fi