Poikakulttuurin paluu:

Pojat saavat peleissä mahdollisuuden toteuttaa ja harjoitella omaa maskuliinista identiteettiään. Parhaimmillaan pelit toimivat myös oman fyysisen tilan laajentajina […] kuvitteellisiin maaimoihin.

Voiko pelata liikaa?
Tunti päivässä hyvä esikouluikäisille. Jos pelaaminen tai sen lopettaminen aiheuttaa lapsessa ahdistuneisuutta, kannattaa pelaamista rajoittaa ja asettaa sille selkeät säännöt ja etsiä sopivia pelejä joita lapsi saa pelata. Jo varhaisessa vaiheessa kannattaa lasta kannustaa pelaamaan yhdessä kavereiden kanssa, jotta siitä tulee sosiaalista toimintaa ja lapset voivat vaihtaa kokemuksia pelaamisesta toistensa kanssa.

Ennen murrosikää on ns. ”ahmimisikä” jolloin luetaan tai pelataan ylenmäärin. Jos ahminta jatkuu yli murrosiän voi syntyä peliriippuvaisuus.
Pelaaminen yksilökohtaista, mutta pelaaminen ei saa dominoida muuta elämää, pelistä pitää pystyä irroittautumaan. Tätä tulee myös harjoitella, joko itse tai vanhempien tuella.

Pelaamisen on havaittu yhdistävän perheenjäseniä enemmän kuin muut mediat. Perinteisiä medioita seurataan usein hyvin passiivisesti, mutta pelit aktiivisena toimintana ovat sosiaalisuuteen kannustavia myös pelaamista seuraavan kannalta. Pelaamista voi lähestyä esimerkiksi sillä tavoin, että lapsi ja vanhempi suunnittelevat pelistrategiaa yhdessä ja lapsi toteuttaa sitä pelaamalla vanhemman tuella. Kaveripiirissä pelaten tämä yleensä toteutuu automaattisesti, erityisesti moninpeleissä ja konsolipelejä pelattaessa.

Peligenre vaikuttaa peliaikaan. Aktiivista toimintaa ja motoriikkaa sisältävät pelit vaativat pelaajalta enemmän kuin strategiapainotteiset älypelit. Lyhytkestoisista peleistä on helpompi irrottautua kuin pitkää suunnitelmallisuutta vaativista peleistä. Pelin tallennusmahdollisuus on tärkeää, joka varsinkin verkkopeleissä toteutuu harvoin.

Yhteiset pelisäännöt on tärkeä asettaa sekä aikuisten, että lasten välillä. Jos lapsella on pelikielto kotona, sitä ei saa kiertää menemällä naapuriin pelaamaan. Aikarajat yhdessä keskustelemalla. Lapset pelaavat alkuillasta, aikuiset loppuillasta, tai aikuiset ja lapset pelaavat yhdessä sovitun ajan. Myös aikuisille on usein tarpeen asettaa aikarajat pelaamiseen, aivan kuten lapsillekin.

Milloin sitten pelataan liikaa? Peliriippuvuus syntyy usein silloin kun lapsella ei ole aikaa tavata ystäviä tai jos pelaamista käytetään aikuiskontaktin korvikkeena (”vanhemmilla ei aikaa”)!!

Verkkoselaimella pelattavat pelit

Habbo-hotelli (Suomen suurimman pelitalon, Sulake Corp. Oy:n) maailmanlaajuinen brändi. Habbo ja muut virtuaaliset maailmat, kuten myspace ja facebook, eivät ole varsinaisia pelipalveluita, mutta sisältävät mahdollisuuden siihen. Nuoret luovat ja ylläpitävät näiden kautta myös sosiaalisia verkostojaan, joten niiden merkitys heidän elämässään on suuri. Sosiaalisuuteen nojaavat verkkopalvelut vaihtuvat muotien ja ikäluokkien mukaan, vanhempien tulisi seurata minkä tyyppisissä verkkopalveuissa nuoret kulloinkin liikkuvat. Useat verkkopalvelut mahdollistavat myös lisäpalveluiden ostamisen.

Verkkopelaamiseen löytyy paljon pelisivustoja, joista useimmat tarjoavat nopeasti pelattavia ns. minipelejä. Nuorten kannalta ongelmana on, että niiltä on nopeasti pääsy myös maksullisiin palveluihin, haittaohjelmia lataaville sivuille tai jopa pornosivustoille banneri-ilmoitusten kautta. Niissä pelaamien vaatii varsinkin nuorempien osalta valvontaa ja tietoturvaohjelmien ajantasaisuutta. Tietoturvaohjelmiin on tullut ominaisuuksiksi myös verkon sisältöä rajoittavia ohjelmistoja, mutta ne eivät missään tapauksessa ole aukottomia.

IRC –galleria –ilmiö vaarana identiteettiään rakentavalle nuorelle. Pelisivustot tarjoavat mahdollisuuden pelaajien väliseen verkostoitumiseen. Myös kaveripiiri usein pelaa samoissa pelipalveluissa, joten sosiaaliset verkostot seuraavat nuorta myös pelaamisessa.

Ikämerkinnät

Pelisuosituksia 6-12 vuotiaille löytyy erinomaisesti pelialan lehdistä ja verkkopalveluista. Pelien ikämerkintöjä on syytä noudattaa, joskin usein on kasvattavaa pelata yhdessä lapsen kanssa kaikenlaisia pelejä, jotta keskustellen lapselle syntyisi kuva siitä, millaiset pelit ovat hänen ikäiselleen sopivia. Tämä antaa myös lapselle varmuutta kieltäytyä pelaamasta kaveripiirin painostuksesta huolimatta.

Jo esikouluikäisille sopivia pelejä ovat motoriikkaa, harkintaa ja havaintokykyä kehittävät pelit. Hieman vanhemmille soveltuvat esimerkiksi englannin kieltä kehittävät pelit, ongelmanratkaisupelit, ”jumala” –pelit joissa omien tekojen seuraukset näkyvät.

Edutainment –pelit ongelmallisia rajatun sisältönsä vuoksi (eivät ole mielenkiintoisia kauan). Niiden tarjonta on onneksi kasvamassa, myös suomenkielisenä.

Eli hyviä pelejä olisivat esimerkiksi

Donkey Kong, Eco, Tony Hawk, NHL, Pro Evolution Soccer, Formula1 ym. urheilusimulaatiot
Kingdom Hearts, Zelda, Settlers, Civilization, Spore

Verkkossa olevat lapsille tarkoitetut pelisivustot, kuten Papunetti, Lego tai Disney -sivustot ovat erittäin suosittuja jo esikouluikäisille ja niiltä ei pääse eksymään tuntemattomille sivustoille vahingossa bannerimainosta painaen. Viihdesivustoilla tämä vaara on suurempi.

EI alle 18 vuotiaille:

Counter-Strike, Resident Evil, Devil May Cry, Splinter Cell, Dead Or Alive, Gears of War, Grand Theft Auto (GTA) ...

Lapset reagoivat aikuisten pelaamiseen! Väkivaltapelien äänet ja kuvat voivat pelottaa erityisesti pieniä lapsia! Aikuisten pelejä ei kannata myöskään pelata lasten nähden (eikä kuullen), koska niiden välittämä audiovisuaalinen materiaali voi olla hyvin ahdistavaa, erityisesti äänimaailma, jonka lapsi voi kuulla myös toiseen huoneeseen. Lapsen on vaikea puhua ja käsitellä kodissa syntyviä pelkotiloista. Lapsi saattaa myös reagoida viattomalta tuntuvaan pelisisältöön, yksittäiseen kuvaan tai pelihahmoon.

Maailmalla monia ikärajajärjestelmiä
USA:ssa pelimerkintöjä tekee ESBR -järjestö, Euroopassa ELSPA.

”18 vuotta” merkityt pelit on kielletty kategorisesti nuoremmilta, muuten ikärajat ovat suosituksia.

Miksi on olemassa niin paljon lapsilta kiellettyjä pelejä? Tutkimusten mukaan vain 20% tietokonepelaajista alle 18 vuotiaita, konsoleissa luku 50%. Pelimarkkinat erityisesti suosituimmissa peliartikkeleissa suunnataan suurille kuluttajaryhmille, eli 20 - 40 vuotiaille pelaajille.

Pelaamisen tutkimus
Käytössä monta näkökulmaa pelaamiseen. Tieteenaloja yhdistävä tutkimus on kuitenkin usein ongelmallista.

Varsinkin varhaisemmissa pelitutkimuksissa tutkijat eivät olleet kasvaneet tietokonepelien parissa ja heillä ei ollut omakohtaista näkemystä tutkimuskohteeseen. Monilla tutkijoilla on siis rajoittunut ja painottunut kokemus pelaamisesta ja pelikulttuurista.